MINDFULNESS

Mindfulness suomennetaan usein sanalla ’hyväksyvä tietoinen läsnäolo’ tai ’tietoisuustaidot’ – on siis kyse taidosta, jota voi harjoitella ja kehittää. Lyhyetkin harjoitukset parantavat keskittymiskykyä ja usein rauhoittavat kehoa ja mieltä.

Mindfulnessia (suom. ”tietoisuustaidot ”) on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon ja sen hyödyistä on yhä enemmän näyttöä. Tällä hetkellä myös Suomessa on menossa isoja tutkimuksia (mm. Folkhälsan, Helsingin Yliopisto, Jyväskylän Yliopisto), joissa pyritään selvittämään tietoisuustaitojen opettamisen hyötyjä aikuisille ja lapsille.

On silti hyvä muistaa, että uuden taidon opettelu vaatii aikaa ja toistoa tarttuakseen, siksi suosittelemme kaikille asiasta kiinnostuneille kurssia, jonka aikana mindfulnessia harjoitellaan useamman viikon ajan.

Miten?

Harjoituksessa keskitytään yksi kerrallaan aisteihin (näkö, kuulo, tunto, maku), kehon tuntemuksiin, ajatuksiin, tunteisiin tai hengitykseen. Harjoitukset tehdään useimmiten istuen tuolilla, tyynyllä tai alustalla maaten. Alussa on helpoin käyttää nauhoitteita tai osallistua kurssille.

Ryhmän tuki ja kokemusten jakaminen antavat paljon. Verrattuna perinteiseen meditaatioon, mindfulness-harjoitukset ovat ainakin alussa ohjattuja, pitkiä hiljaisia taukoja ei ole, vaan ohjaaja kertoo mihin seuraavaksi keskitytään. Lasten harjoitukset ovat leikkejä, lapsen / nuoren ikä huomioiden.

Historiaa
Mindfulnessin juuret ovat itämaisessa meditaatioperinteessä ja budhalaisessa psykologiassa. Mindfulness 8 viikon peruskurssi on laajasti tutkittu ympäri maailman ja sen hyödyt ovat mittavat. Menetelmä pohjautuu tri Jon Kabat-Zinnin (USA) stressinhallintaohjelmaan (MBSR, 1979) ja kognitiiviseen terapiaan (MBCT), jota kehittivät prof. Mark Williams (GB), John Teasdale (GB), Zindel Segal (Kanada). MBSR harjoitukset suunniteltiin auttamaan vakavista masennusjaksoista ja kroonisesta kivusta kärsiviä – riski sairastua masennukseen uudelleen puolittui ohjelman ansiosta. Se on yhtä tehokas kuin masennuslääkkeet, eikä sillä ole sivuvaikutuksia.

Mindfulnessin on tutkittu:

lisäävän luovuutta, energisyyttä ja keskittymiskykyä
auttavan stressin hallinnassa
kehittävän tunnetaitoja ja kehotuntemusta
parantavan kivunsietoa
lievittävän masennusta ja ahdistusta
parantavan unta
vahvistavan terveyttä ja mielen tasapainoa monin eri tavoin

ROSEN-METODI

”Kysymys on muutoksesta – henkilöstä, joka luulemme olevamme – henkilöksi, joka todella olemme.” Marion Rosen

Kehomme reagoi stressi-uhka- ja vaatimustuntemuksiin jännittymällä. Jännitys näkyy ja tuntuu lihaksistossamme ja hengityksessämme. Jos jännitystä aiheuttaneet kokemukset jäävät ilmaisematta tai käsittelemättä, jännitystilat jäävät lihasmuistiimme. Ajan kuluessa saatamme unohtaa rentoutumisen taidon ja kadottaa kosketuksen kehoomme. Pitkään jatkunut jännitys näkyy asennossa ja asenteissa – jännityksestä muodostuu osa olemustamme.

Mitä Rosen-metodi on?

Fysioterapeutti Marion Rosen kehitti tämän lempeän, mutta syvälle menevän hoitomuodon yli 50 vuotta sitten.

Rosen-hoidossa terapeutin kuuntelevien käsien ja läsnäolevan olemuksen avulla meillä on mahdollisuus saada kosketus kehossamme oleviin jännityksiin ja hellittää niistä.Hoito vaikuttaa hermojärjestelmäämme ja tekee meidät sisältä käsin tietoisemmiksi omasta elävästä kehostamme. Oivallamme, että omaa itseä on mahdollista todella kuunnella ja alamme avautua enemmän omaksi itseksemme ja näyttää, kuka olemme.

Mitä hyötyjä Rosen-metodista on?

Esimerkkejä hoitojen vaikutuksista:

rentoutuminen ja hengityksen vapautuminen
tunteiden tunnistaminen
fyysiset kivut ja kireydet vähenevät
itsetuntemus lisääntyy
omat rajat selvenevät
yleinen hyvinvointi ja luovuus kasvavat
omien tarpeiden ja uusien valintamahdollisuuksien löytäminen

Kuinka usein hoidossa käydään?

Hoitokertojen määrä vaihtelee yksilöllisesti. Kokemus on osoittanut, että aluksi on hyvä käydä hoidossa muutaman kerran 1-2 viikon välein. Näin saa käsityksen siitä, miten hoito toimii. Jatkokäyntejä varattaessa on tärkeää, että kuuntelee omaa itseään. Hoidoissa voi käydä pitkäänkin ja pitää haluttaessa taukoja.

Mitä hoidossa tapahtuu?

Ensimmäisellä hoitokerralla ennen aloitusta Rosen-terapeutti kertoo menetelmästä ja vastaa kysymyksiin. Samalla hän kysyy asiakkaan terveydentilasta ja odotuksista.

Yleistä hoidosta:

käyntikerta on noin tunnin mittainen
käsittely tapahtuu hoitopöydällä
terapeuttia sitoo vaitiolovelvollisuus sekä eettiset ohjeistukset
hoidon jälkeen on hyvä varata itselle rauhallista aikaa
Hoito on aina yksilöllinen kokemus. Myös asiakkaan jokainen erillinen hoito on ainutkertainen kokemus.
Kukin hoitokerta aloitetaan aina senhetkisestä tilanteesta.
Rosen-terapeutilla on vaitiolovelvollisuus. Häntä koskee Rosen Instituutin laatimat eettiset säännöt.

Miten Rosen-metodi syntyi?

Marion Rosen syntyi Nürnbergissä Saksassa vuonna 1914. Hän aloitti hengitys- ja rentoutusmenetelmien opiskelun 1930-luvulla. Toisen maailmansodan aikana Marion pakeni ensin Ruotsiin, missä hän kouluttautui lääkintävoimistelijaksi ja sitten Kaliforniaan, missä hän suoritti fysioterapeutin tutkinnon.

Työskennellessään asiakkaittensa kanssa Marion kiinnostui kehon ja tunteiden välisestä suhteesta. Hän alkoi ymmärtää, että kivulla on usein syvällisempiä taustasyitä. Hän huomasi, että ne asiakkaat, jotka hoidon aikana puhuivat kokemuksista ja tapahtumista elämässään, toipuivat nopeammin kuin ne, jotka eivät puhuneet.

Kivut myös paranivat eikä asiakkaiden tarvinnut enää tulla uudestaan saman vaivan vuoksi. Marion Rosenin yli 50 vuoden kokemus tiivistyy nykyisin ajatukseen, että krooninen jännitys kehon lihaksistossa ei ole ainoastaan elinvoimaa kuluttavaa ja usein kipuakin tuottavaa. Se on myös osa sitä estettä tai muuria, mikä erottaa henkilön todellisesta sisäisestä olemuksestaan ja sitä kautta myös muista ihmisistä.

Milloin Rosen-hoito ei sovi?

Rosen-hoidot on tarkoitettu aikuisille ihmisille, jotka kykenevät ottamaan vastuun itsestään. Lapsille ei tehdä Rosen-hoitoja.
Hoitoa ei suositella ihmisille, jotka käyttävät vahvoja psyykelääkkeitä.

Jos ihmisellä on akuutti tulehdussairaus ei Rosen hoitoa suositella. (esim. akuutissa vaiheessa olevat syöpäsairaudet).
Huume- ja alkoholiriippuvuus on este hoidolle. Henkilöiden jotka ovat olleet riippuvaisia alkoholista tai huumeista, tulisi olla käyttämättä näitä aineita muutaman vuoden ajan ennenkuin tulevat Rosen-hoitoon. Asiasta kannattaa keskustella Rosen-terapeutin kanssa etukäteen.

Lähde: https://rosenmetodi.fi/

ASAHI

Asahi on Suomessa ja suomalaisille kehitettyä terveysliikuntaa, jossa yhdistyvät itämaisen terveysliikunnan ja länsimaisen lääketieteen parhaat perinteet.

Asahia voit tehdä missä ja milloin vain. Kokeile lyhyttä taukojumppaa tästä:

Asahi Health® -liikuntamenetelmän tavoitteena on parempi elämän laatu. Erityisen hyvin asahi sopii stressin ennalta ehkäisyyn sekä sen hoitoon. Liikesarja on suunniteltu niin, että se tasapainottaa mieltä ja rentouttaa kehoa.

Asahin liikkeet on tarkoituksella suunniteltu yksinkertaisiksi, jolloin liikkeiden oppiminen on helppoa ja oppimispaineita ei ole. Asahissa on kolme sarjaa, jotka jokainen sisältävät niska-hartia-, selkä-, jalka- ja tasapainoharjoitukset sekä hengityksen ja mielen tasaamisen. Liikkeet suoritetaan hitaan hengityksen tahdissa: Kun keho hidastaa tahtia, niin mielikin rauhoittuu.

Asahissa ei tule hiki, paitsi jos niin haluat. Liikkeet voit tehdä kevyemmin tai kehoasi haastaen. Asahia voit tehdä muutaman minuuttia tai kokonaisen tunnin, missä ja milloin vain.

Asahi-menetelmän terveysvaikutuksia:

Lihaksisto vahvistuu ja oppii rentoutumaan
Nivelet vahvistuvat ja notkistuvat
Niska-hartia ja selkävaivat lievittyvät ja ennalta ehkäistyvät
Tasapaino paranee
Hengitystekniikka paranee
Autonominen hermosto rauhoittuu
Kehon ja sen rajojen tiedostaminen ja tunteminen paranee
Ryhmässä tapahtuva harjoitus piristää mieltä ja ehkäisee masennusta
Mieli virkistyy, stressi poistuu ja unen laatu paranee
Stressihormonin eritys alenee, jolla on vaikutusta mm. verenpaineeseen ja insuliinin tuotantoon

Asahi-nimi tulee sanoista:

Auringon
Sarastaessa
Alamme
Harjoittaa
Itseämme.

Lisätiedot: asahi.fi